Deksametasoni on hormoni, jolla on erittäin voimakkaita anti-inflammatorisia vaikutuksia.
Häneltä veressä leukosyyttien taso hyppää jyrkästi. Muutamassa tunnissa. Tämä on heti havaittavissa. Jossain 4-10 kymmeneen yhdeksänteen asteeseen litraa hyppää. Ja joskus leukosyytit yleensä skaalautuvat.
Asia on tässä. Paljon verisoluissamme olevia leukosyyttejä ei kellu vaan istuu verisuonten seinään kiinnitettynä.
Jos elimissä ja kudoksissa tapahtuu jotain pahaa, jokin hajoaa siellä tai joku on tunkeutunut sinne kadulta leukosyytit vastaanottavat signaalin ja alkavat tihkua verisuonen seinämän läpi ympäröivään kudokseen. No, jos kukaan ei anna äänimerkkiä, leukosyytit istuvat hiljaa.
Deksametasoni osuu istuviin leukosyyteihin niin, että ne putoavat suonten seinältä kuin kypsät omenat. On käynyt ilmi, että veressä vapaasti kelluvien leukosyyttien määrä kasvaa.
Ja deksametasoni pidentää myös leukosyyttien elämää.
Kehomme soluilla on säilyvyys, jonka jälkeen niiden on kuoltava. Tätä kutsutaan apoptoosiksi tai ohjelmoiduksi solukuolemaksi.
Joten deksametasoni puuttuu tähän prosessiin, ja leukosyytit kuolemisen sijaan kelluvat edelleen veressä ja kertyvät sinne.
Deksametasoni saa myös luuytimen erittämään enemmän nuoria valkosoluja.
Toisin sanoen vakavan infektion aikana nuoria leukosyyttejä vapautuu luuytimestä vereen aikuisten auttamiseksi. Noin kuin sotilaallisen salaisuuden tarinan pojat.
Normaaleissa olosuhteissa leukosyyttipojat kiirehtivät itse taisteluun. Mutta deksametasoni työntää ne yksinkertaisesti takana olevasta luuytimestä. Pojat eivät tiedä mitä tehdä seuraavaksi, ja siksi he roikkuvat tavoitelemattomasti veressä pitkään.
Kaikki nämä tekijät lisäävät valkosolujen kokonaismäärää, mikä voi olla hämmentävää lääkärille. Tästä johtopäätös: älä unohda kertoa lääkärillesi kaikista lääkkeistä, joihin nautit kotona. Muuten sairaala voi kääntää sinut nurinpäin etsimään valkosolujen lähdettä.